Vielä on kesää jäljellä....

Minkkimediassa on ollut hetkellisesti vähän hiljaisempaa, kun päätoimittaja on keskittynyt veneilykoulutushommiin ja työn raskaan raatamiseen. Vaikkei kesä ja purjehduskausi ole vielä lähelläkään loppuaan niin tässä vaiheessa voi jo vähän katsoa kesän perävanaa. Mitä tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä ja ennenkaikkea mitä olisi pitänyt jättää tekemättä. Minkki on kerännyt maileja varsin mallikkaasti, vaikka reissut eivät olekaan olleet mitenkään suunnattoman pitkiä, on niitä kuitenkin ollut kiitettävän paljon. Pikku-Minkki on osoittautunut varsin menohalukkaaksi purreksi, jolta löytyy myös luonnetta. Kovaa on menty ja toisinaan on myös kiroiltu vähintään yhtä kovaa, kun yhteissymmärrystä suunnasta ja vauhdista ei ole syntynyt.

Tässäkin blogissa on muutaman kerran viitattu Pikku-Minkin stalkkerimaisiin piirteisiin, kun se on yllättänyt useammin kuin kerran uimareita hiipiessään kulman takaa äänettömästi pahaa aavistamattomien uimareiden selustaan ja aiheuttanut uhreilleen silmittömän kirmaamisreaktion pitkin Suomen suvea tai vastakohtaisesti herättänyt uhreissaan piilevän nudistin ja antanut näiden patsastella rannassa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Näsijärven vaeltava aave on kaikkialla ja ei missään, aina ja ei koskaan", "et voi löytää Minkkiä, Minkki löytää sinut" ja "pakkanen lannistaa nudistin" ovat teesejä, joista tämän kesän Minkkiseikkailut muistetaan.

Sopu antaa sijaa ja veneellä on tähän mennessä nukkunut yhtäaikaa kolme ukkelia, jolloin sisätilat alkoivat käydä jo hieman ahtaaksi, kun mukana oli kuitenkin 2,78 purjekertaa, spinnu ja kolmen sällin purjehduskamat + ruuat ja juomat. Kolmiulotteista Tetristä voi siis pelata myös purjeveneessä. Mitään suurempaa kohellusta ei ole sattunut ja vene ei ole ottanut damagea missään vaiheessa. Mitä nyt yksi isopurje vähän repesi, mutta onneksi on Rike ja Neb-sails, jonne kyseinen stora vietiin valmistajan huoltoon. Manselainen vene purjehtii toisinaan myös kotikylän purjeilla ja ruokkii miehistöään Tapolan Möröllä. 

Kesän mittaan on herännyt myös epäily, että Pikku-Minkillä on veneilykärpästen pesä jossain piilossa. Yhden kesän aikana on Tampereelle tullut pari uutta veneilijää, joista toinen hankki jo ensimmäisen veneensä, vaikka takana oli vain Siilinkarin kierto Pikku-Minkin kyydissä. Tuultakin oli kyseisellä keikalla lähes 9 m/s ja ensikertalainen purjehtija pääsi heti tuntemaan miten paatti kulkee. Jos sama tahti jatkuu Jänissaari on pikapuolin täynnä Minkki fleettiä.