Puolitoista kuukautta tiivistettynä muutaman sanaan

Viime blogipostauksesta on kulunut ihan luvattoman pitkän aikaa. Syitä tähän postaamattomuuteen on useita ja ehkä osittainen blogiväsymyskin pääsi iskemään. Nyt kun kesälomat on lusittu ja loman jälkeinen työreissukin takana niin arki lyö taas rytinällä päälle. Josko Minkki-blogikin saisi lisää uutta virtaa... 

Kesälomat polkaistiin käyntiin heinäkuun puolivälissä ja täysimittainen Minkki Crew siirtyikin käytännössä välittömästi Kotkaan ja otti Ison-Minkin hallintaan. Iso-Minkki oli juuri palannut Tallinnasta ja iloiseksi yllätykseksi Minkki Crew sai vastaanottaa täysin ehjän veneen. Tekniikkaahan siihen on uusittu nyt jo jonkin aikaa, mutta kovassa käytössä olevassa paatissa on yleensä aina jotain pientä laittoa odottamassa. Nyt ei mitään. Mitä nyt yksi kolmesta vessasta oli jumissa, mutta Lassila&Tikanojan imuauton avulla irtosi köntsä putkesta ja voi sitä riemun määrää kun paskis taas veti.

Muutama päivä meni helteisessä Kotkassa kotivesiä kolutessa. Sieltä irroteltiin kohti vielä helteisempää Hankoa. Tuulta nyt olisi voinut olla vähän enemmänkin, mutta sillä vähälläkin saatavilla olevalla ilmanpaine-eron katalysoimalla entropialla liikkui Iso-Minkki hitaasti, mutta varmasti,  Hangon suuntaan. Kolmekymmentonninen lady tarvitsisi kuljetusvoimaksi kuitenkin vähän enemmän tuulta kuin saatavilla olleet vajaat viisi solmua. Purjettahan siinä ihan kivasti, mutta ei sitä nyt ihan Gerbyn lahden leppoisiin kesätuuliin seilattavaksi ole tarkoitettu. 

Minkki Crew Isolla-Minkillä, jonka förstinä allekirjoittanut toimi kyseisellä pätkällä

Hangossa Iso-Minkki ajettiin Hellun kyljelle ja pian tähän hienoon seuraan liittyi myös Pikku-Minkin virallinen kummivene, Pinky.

Iltapala tarjoiltiin tällä kertaa Pinkyllä

Jotenkin Hankoon kuuluu aina jonkinlainen pippalointi ja kun kylillä ei tapahtunut mitään niin omatoimisuudestaan ja aloitekyvystään tunnettu Minkki Crew rykäisi Iso-Minkki Deck Partyn käyntiin Hellun junnujen toimiessa DJ:nä. Hangon trooppisessa yössä humppaaminen olisi varmaan jatkunut aamuun asti ellei satamamestari olisi tullut vihjailemaan, että volumea voisi vähän laskea. Limpparitkin olivat siinä vaiheessa melkolailla lopussa, mutta tamppijalkaa vipatti edelleen. Hätä ei kuitenkaan ollut suurin, sillä Tokka-Lotalla oli vielä jotain limupullonpohjia jäljellä. yksissä tuumin innokkaimmat vipeltäjät tallasivat muutaman veneen päähän ja tutustuivat tähän hienoon MP43:een ja sen antimiin.

Iso-Minkki Deck Party

Jatkot vietettiin sitten Tokka-Lotalla

Pitkän, mutta valoisan yön jälkeen koitti ei niin harmaa aamu ja jengi kokoontui seuraavan uhriksi joutuneen aluksen luokse, joka luonnollisestikin oli Suomen hilpein purjevene, Aurajoen bilelauta, alus joka panee naiset kirkumaan ja raavaat miehet katsomaan maailmaa vaaleanpunaisten aurinkolasien läpi. Pinky pysyi pinnalla vaikka miehitys saattoikin hetkellisesti ylittää tyyppihyväksytyn rajan.

Seuraavana päivänä meno jatkui Hangon Itäsatamaan siirtyneellä Pinkyllä

Hanko-turneelta palauduimme Kotkan kautta Tampereelle ja seuraava suuntima oli luonnollisesti Näsimerelle Pikku-Minkillä. Tarkoitus oli taas kerran suunnata ylävesille, mutta pienehkön flunssan takia reissu kutistui tuttujen kotivesien kiertelyyn ja muutamaksi yöksi saaressa. Kivaa oli silti.

Kesälomilta allekirjoittanut suuntasi suoraan Aasiaan pariksi viikoksi, jonka jälkeen Minkki Crew otti taas kerran haltuun Säynäsaaret. Murukin pääsi mukaan, vaikkei se niinkään tällä kertaa kiinnostunut purjehduksesta. Pikku-Minkin purjevaraston virkaa tekevä keulapunkka vei koiruuden mielenkiinnossa voiton.

Säynäsaarten reissu on luku sinänsä ja Minkki Crew saattoi jättää lähtemättömän vaikutuksen paikallisiin alkuasukkaisiin, mutta ei puhuta siitä tässä sen enempää. Voit kysyä suoraan jos olet tikahtumassa uteliaisuuteesi. Luultavasti jonkinlaista jälkipyykkiä pestään myös Hare Islandin laituriparlamentissa. 

Viime viikonloppuna Pikku-Minkki ei liikkunut mihinkään, mutta Minkki Crew teki uuden elementtivaltauksen ja kävi tutustumassa Näsimereen lintuperspektiivistä. Minkki Crew vaikuttaa nykyään siis sekä maalla, merellä että ilmassa. Kiitokset lennätyksestä kuuluvat lähipiirin purjehduskaverille. 

Top Gun

 

Nässy näyttää kyllä aika kivalta myös ilmasta käsin.

Hare Island etualan niemen pohjoispuolella (se missä on laiturit joka suuntaan). Pikku-Minkkikin löytyy kuvasta jos oikein zoomaat

Matka Koljonselän pohjoispäähän meni jonkin verran reippaammin kuin Minkin kyydissä.

Säynäset ja Lamppari

Naviksen päällikkökurssikin poljettiin taas käyntiin ja tätä kirjoittaessa teoriatunnit on jo takana ja viikonloppuna on suuntana Saaristomeri ja siellä viikonlopun kestävä yönavigointiharjoitus. Team Sailventures yhdessä Minkki Crew:n kanssa pääsee taas valuttamaan viisautta väyläajosta, heijastimista ja meriloistoista kurssilaisten päihin. Yönavigointiharjoitus ajetaan siis luonnollisesti ilman plotteria ja GPS:ää. Ihan vain merimerkkien vilkkuja ja heijastimia hyödyntäen. Ennen viikonloppua on kyllä vielä pakko päästä ajamaan Minkkiä edes jollekin pikku rundille Näsiselälle. Raukka on maannut köli puuduksissa jo yli viikon paikallaan ja sillä on varmasti jo ikävä.

ps. se segelbåt, se on tosi paha, kun siitä ei kuulu mitään ääntä.