maanantai 10. kesäkuuta 2013

Paisteen jälkeen tulee vesisade

Ei pidä valittaa kun on kesä ja kuuma. Ei siis missään nimessä pidä valittaa ja onhan tässä ainakin tullut reenattua kevyen tuulen purjehdusta jo ihan olan takaa. Minkkiä on uitettu lähes joka päivä viime viikolla ja niinä päivinä kun ei olla purjehdittu, on joko pyöritty Naviksella järvellä tai tehty jotain muuta kivaa. Tämän kesän veneilykurssi on nyt saatettu päätökseen ja palataan koulutusasiaan taas elokuussa päällikkökurssin tiimoilta. Nyt voi keskittyä omaan harrastamiseen ja Näsimeren koluamiseen.

Pirkanmaalla viime aikoina vaikuttanut varsin kevyt (=olematon) tuuli on tehokkaasti rajoittanut purjehdusaluetta ja niinkuin ahkerat lukijat ovat huomanneet niin paljon Pallosaarta pidemmälle ei ole vielä päästy. Pallosaari on muuten saanut minkkislangissa jo nimen "Pallis". Viimeksi sunnuntaina olin yksin Minkillä liikenteessä ja vilvoittelemassa lauantaisen Sauna Open Air - visiitin välittämistä löylyistä. Tuuli päätti taas rajoittaa toimintasädettä niin, ettei Tampesterin silhuetti päässyt tälläkään kertaa katoamaan horisonttiin ja kahden tunnin skiglauksen jälkeen tuuli sitten loppui kokonaan. Lilluttelin 1,5 tuntia Palliksen edustalla kuunnellen Minkin ghettoblasterista Radio Rockin Rammstein kronologiaa ja tavasin Tulen ja Jään Laulun 2. osaa. Aurinko armas kärytti melko voimakkaalla intensiteellillään jo ennestään punertavaa pärstää ja samaan aikaan Palliksen rannoilta hyökkäsi Minkin ja minun kimppuun lauma jättiläisitikoita. En ole muuten ikinä nähnyt niin suuria monsteri-itikoita, jotka tarttuvat purjeisiin ja pörräävät verenhimoisesti ympärillä. Siinä allekirjoittaneelta loppui pian sekä cola, että huumori. Rammstein jäi taka-alalle kun Freddie Mercury aloitti oman soolonsa ja kiidätti Minkkiä takaisin kohti Hare Islandia. Paketoin lakanat ja valmistelin veneen rantautumiseen samalla kun Minkki ohjasi itseään kohti kotia. Minkin automaattiohjaus toimii muuten levankiskon ja pinnan knaapin väliin pingotetulla köydenpätkällä. Kyllä se suurin piirtein suoraan sillälailla kulkee ja tarvittaessa venettä käännetään kuin moottoripyörää, eli kallistamalla. Turvallista matkaa ja silleen...

Päivänä eräänä Jänissaaressa pyörähtäessäni huomasin tutunnäköisen veneen naapurilaiturissa.
Kuvan paatti ei ole Pikku-Minkki vaikka yhdennäköisyys on häkellyttävää. Kyseessä on Pikku-Minkin kaksonen nimeltään Sigma, jota katselin (=kuolasin) viime talvena nettiveneestä useampaan kertaan. Fiilis oli varsin mielenkiintoinen, kun huomasin lahtelaisveneen nyt muuttaneen Tampereelle. En vielä tavannut omistajaa, mutta hän on varmasti tehnyt hyvät kaupat hankkiessaan sinivalkoisen sisaren itselleen.

Tänään maanantaina tuntui kuin Näsimeri olisi tullut Tampereen keskustaan. Itse ajelin Lielahdessa pahimman sateen aikaan ja sukeltelin Volvolla pitkin risteyksiä. Eräskin vesiponni pääsi yllättämään syvyydellään, mutta onneksi ei sentään auto hyytynyt keskelle Näsimeren vasallia. Kastuin kuitenkin jolkottaessani Katsastusmiehen pihan poikki. Joo kyllä, käytin auton leimalla tänään ja suorin siitä muutaman mutkan kautta minnekäs muuallekaan kuin Jänissaareeen. Pilvet näyttivät vieläkin niin synkiltä, ettei kyllä edes tehnyt mieli lähteä vesille, vaikka pitkästä aikaa Nässyllä oli tuulta sen verran, että paatilla olisi saanut jonkun verran purjehtiakin.




1 kommentti:

  1. Jättiläishyttyset meinasivat syödä meidät myös Palliksen (hah, tuohon lemppariin on kyllä hieman totuttelemista vielä) edustalla tuossa pari viikkoa sitten. Sitkeitä ötököitä juurikin noilla paikkeilla ja kovin olivat valkoisten purjeiden perään.
    Rammstein + Song of Ice and Fire *thumbs up*

    VastaaPoista

Saa tänne kommentoidakin niin ei mene ihan monologiksi ;)