maanantai 2. tammikuuta 2017

Kausi 2016 pähkinänkuoren omaisessa kääreessä


Jestas, että aika juoksee lujaa. Olo on kuin muistelmakirjailijalla, kun viimeisimmistä blogipäivityksestä on melkeen vuodenpäivät. No ei aivan, mutta muutamaa kuukautta vaille ja kohtahan se on taas aika jo raottaa pressuja. Venemessuihinkaan ei ole enää kovin montaa viikkoa ja siitä se kausi sitten taas alkaa lähestyä.

Kesä 2016 oli ja meni, jäi historiaan ja kirjattiin annaaleihin näin jälkikäteen muisteltuna ihan kelvollisena purjehduskesänä. Toki enemmänkin olisi voinut seikkailla siellä sun täällä, mutta tulihan sitä tässäkin. Allekirjoittaneen purjehdustarvetta lienee melko vaikea saada täysin tyydytetyksi, vaikka koko avovesikauden kelluttelisi tuuliajolla paikasta toiseen.

Pikku-Minkki ei tainnut päästä tänä kesänäkään Säynäsiä kauemmas, mutta eipä se mitään. Siilinkari kierrettiin joka tapauksessa useampaan kertaan ja hyvähenkistä purjehdusta paineltiin menemään pitkin Näsiselkää. Lähinnä Minkeroinen taisi kuitenkin kunnostautua Naistenlahden ja Mustalahden laiturien välissä pyörimisessä ja Naviksen koulutusajon häiriköinnissä satunnaismuuttujan ominaisuudessa. Purkkarilla on jollain tavalla perverssin mukavaa pyöriä ahtaissa väleissä ja lisätä samalla leveliä naviskurssien oppilaiden ajoharjoituksiin.

Pandionilla seikkailtiin legendaarisen purjehdusviisikon voimin juhannuspurjehduksella Kotkan edustan Bermudankolmiossa, jonka kärjet ovat Sapokassa, Kaunissaaressa ja Pitkäluodossa.
Äyspäänselkä



Pitkäluoto



Juhannuspurjehduksen ohella pyörittiin pari viikkoa Saaristomerellä, josta poikain kanssa kotiinpäin seilatessa pyörähdettiin Pandionilla Tallinnan kautta. Se kun nyt sattui olemaan suurinpiirtein matkan varrella...

Seili
Brännskär


Wimmaweppawimmaweppa... 


Ruissalo



Mitäpä tähän nyt sitte sanois



Hanko-Tallinna



Yönavigointitreenit Saaristomerellä syyskuussa